Timo Kaukolampi vuokrasi syntetisaattorin MES-soitinpankista

MES-soitinpankin omistama syntetisaattorimaailman klassikko Roland Jupiter-8, vietti viime keväänä muutaman viikon ainutlaatuisen elektromusiikki-taiteilija Timo Kaukolammen hoivissa. Tässä jutussa haastatellaan Kaukolampea muun muassa Jupiter-8:sta sekä siitä, mikä vanhoissa syntikoissa viehättää.

Teksti: Ella Jaakkola, Kuva: Ella Jaakkola, 14.08.2020

Mg 2552

Timo Kaukolampi tekee elektronista musiikkia Helsingin ytimessä

Kaukolammen työhuone löytyy kauniiden kerrostalojen keskeltä, sisäpihan ovesta matkaten alas kellariin. Hyvin kapean käytävän päässä on ovi, jonka takaa aukeaa studiohuone. Tilassa on valtava määrä erikokoisia ja muotoisia syntetisaattoreita. Ne muodostavat ikään kuin ulomman ja sisemmän kehän Kaukolammen ympärille.

“Tämmöstä mä teen”, toteaa Kaukolampi. Isoista kaiuttimista alkaa soida syna-looppi, jonka päälle Kaukolampi soittaa syntetisaattoreillaan lisää elementtejä. Välillä Kaukolampi käy tietokoneen äärellä lisäämässä efektejä kaiuttimista tulvivaan ääneen.

Puhutteleva artisti, säveltäjä ja muusikko Timo Kaukolampi on Suomen elektroskenen pioneereja. Hän on vaikuttanut uransa aikana lukuisissa kokoonpanoissa, kuten K-X-P, Op:l Bastards ja Larry & The Lefthanded, tuottanut norjalaista artistia Annieta sekä säveltänyt musiikkia myös elokuviin ja tanssiteoksiin.

Kaukolampi palkittiin Jussi-patsaalla yhdessä Tuomo Purasen kanssa säveltämästään musiikista elokuvaan Armomurhaaja (2017). Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa sai Nordic Music Prize -ehdokkuuden vuonna 2018.

Kaukolammen lukemattomia musiikkiprojekteja ei yhdistä niinkään mikään tietty tyylilaji vaan pikemminkin Kaukolammelle ominainen punk-henkisyys. Se juontaa juurensa ehkä Kaukolammen artistisesta viehätyksestä etsiä ja inspiroitua uudesta, itselle tuntemattomasta.

Syntetisaattoreilla kohti uusia maailmoja

Kaukolammen työhuoneella löytyy tutkittavaa syntetisaattoreista kiinnostuneille - niiden moninaisuutta ja määrää ei voi kuin ihastella. Jokaisella syntetisaattorilla on tässä huoneessa paikkansa ja tarkoituksensa. Koneiden joukosta löytyy myös Jupiter-8, joka on lainassa MES-soitinpankilta. 

“Mulle on kertynyt näitä laitteita tänne tosi paljon, koska oon ostellut niitä vuodesta -95 lähtien,” aloittaa Kaukolampi. “Näillä modulaarisyntikoilla mä teen enemmän abstraktia maisemaa. Sitten näillä toisenlaisilla syntikoilla, joissa on koskettimet, teen minimalistisia melodioita, sointuja ja arpeggioita. 

Erilaiset synat täydentävät toisiaan: jos teen hyvän melodisen jutun perussyntikalla, saatan luoda modulaarista siihen tunnelman, esimerkiksi vaaran tunnun. Soundin ajaminen modulaarisysteemin läpi tuottaa mahtavan kuuloisia efektejä.”

On todella kiinnostavaa seurata Kaukolammen mutkatonta ja rentoa työskentelyä. Haastattelun aikana syntyy valtava määrä materiaalia, josta Kaukolampi luo myöhemmin valmiin biisin ja lähettää sen kuultavaksi.

Työskennellessään syntikoiden parissa, Kaukolampi etsii omien sanojensa mukaan uusia, tuntemattomia maailmoja: “En usko siihen, että musiikissa voisi tehdä jotain täysin uutta, mitä ei ole koskaan ennen tehty. Se ei tarkoita, etteikö uuden etsiminen olisi silti kiinnostavaa tai uuden löytäminen tavoiteltavaa. Mun tekeminen on oma versioni uuden etsimisestä.”


Kaukolampi ja Jupiter-8. Kuva: Ella Jaakkola

Jupiter-8 ja klassinen musiikki

Aika Jupiter-8:n kanssa on ollut Kaukolammelle antoisa ja vienyt säveltäjän niinkin uskomattomaan paikkaan kuin klassisen musiikin maailmaan. 

“Löysin Jupiter-8:sta soundin, joka kuulostaa vähän huilu- tai oboemaiselta. Yleensä vierastan sitä, kun syntetisaattorilla imitoidaan jotain olemassa olevaa instrumenttia. Tässä soundissa on kuitenkin vahva emootio läsnä”, kertoo Kaukolampi.

Jupiter-8 on Rolandin ensimmäinen ammattimainen analogisyntetisaattori. Soitin on säilyttänyt asemansa aina 80-luvulta saakka yhtenä analogisyntikoiden ehdottomana klassikkona. Nykyhinta soittimelle voi olla jopa 15 000 euroa. 

“Jupiter-8:ssa on todella paksu soundi ja hieno arpeggiaattori,” kuvailee Kaukolampi soitinta. “Arvonsa takia se on täydellinen instrumentti lainattavaksi eikä omistettavaksi.”

Kaukolammen mielestä se, että soittimen kanssa on rajattu laina-aika, on luovan työn kannalta hedelmällistä. Fokuksen suunta on selkeä, kun syntikka on käytettävissä vain tietyn ajan.

“Siitä tulee automaattisesti sellainen henkinen oma projekti, että haluaa ottaa tästä Jupiter-8:sta kaiken irti. Äänitän sitä jokaiseen biisiin, joka on työn alla ja katon että mitä siitä irtoo. Vähän kuin yhden syntikan workshop tai paluu alkuaikoihin, kun mä omistin vain yhden syntikan. Seuraavaksi aion vuokrata Minimoogin soitinpankista.”

Henkimaailma läsnä vanhoissa syntikoissa

Vintage-syntetisaattorit ovat säilyttäneet asemansa halutuimpina syntetisaattoreina, vaikka nykyään useat soitinvalmistajat pystyvät rakentamaan ominaisuuksiltaan lähes täydellisiä kopioita mistä tahansa vanhasta syntikasta. Uusien kopioiden etu on hinta, sillä alkuperäiset soittimet todella maksavat maltaita, mutta niin kuin monen muun, myös Kaukolammen mielestä kopiot eivät vedä vertoja vanhoille syntetisaattoreille.

“Ne uudet on toki hyviä laitteita ja totta kai niillä saa tehtyä hyvää musaa, mutta ei uudella kopiolla ei ole mitään tekemistä originaalin syntikan kanssa,” kertoo Kaukolampi. “Vanhat syntikat on rakennettu keskenään vähän erilaisista osista, siksi ne ovat kaikki yksilöitä ja siksi niitä ei pystytä täysin jäljittelemään.

Mulle syntikassa ei oo tärkeetä, että se olisi tarkka ja sataprosenttisesti vireessä vaan se, että syntikka tavoittaa henkimaailman ja esi-isät. Puhutaan artefakteista, taidolla tehdyistä virheistä tai jostain sellaisesta oudosta. Siksi mä diggailen näitä syntikoita ja oon jotenkin jäänyt jumiin näihin vanhoihin, kun mukana on aina virhe.”

Timo Kaukolampi. Kuva: Ella Jaakkola